Musiikin vaikutuksia aivoihin ja ihmisen muihin elintoimintoihin on tutkittu paljon. Vielä ei olla täysin varmoja, miksi juuri varhaiset musiikkimuistot säilyvät niin vahvoina. Sen verran kuitenkin tiedetään, että kokemukset tallentuvat hyvin syvälle aivoihin.

“Musiikin tuttuus ja tunnistamisen käsittely pohjautuu aivoissa sellaisiin aivoverkostoihin, jotka sijaitsevat syvällä etuotsalohkon sisäpinnalla. Sama verkosto säätelee myös mielihyvää ja palkitsevuutta, jota musiikin kautta usein koetaan”, kertoo Helsingin yliopiston psykologian dosentti ja akatemiatutkija Teppo Särkämö.

“Tämä selittää sen, miksi vaikeassakin dementiassa musiikki herättää potilaassa tunteita ja muistoja. Muistisairaat pystyvät myös laulamaan lauluja, jotka ovat heille entuudestaan tuttuja esimerkiksi nuoruudesta.”

Muistisairauksissa kohdataan usein hetkiä, joissa varhaiset kokemukset säilyvät muistissa tai palautuvat tuoreita kokemuksia helpommin. Sairauden edetessä pidemmälle sama taipumus näkyy enemmän.

“Sama on nähtävissä myös musiikin kohdalla. Aina vaikeamman muistisairauden kohdalla mennään lapsuuden lauluihin tai kappaleisiin, jotka ovat tuttuja nuoruusvuosilta. Näihin liittyy paljon omakohtaisia muistoja ja kokemuksia.”

Särkämön mukaan usein kysytään, millainen musiikki on kaikkein hyödyllisintä tai onko tietystä musiikkityylistä, kuten klassisesta musiikista, enemmän hyötyä. Hänen käsityksensä kuitenkin on, että vaikuttavuutensa kannalta musiikki on kaikkien kohdalla yksilöllistä.

“Erityisesti muistisairailla korostuu musiikin omakohtaisen tuttuuden merkitys”, pohtii Särkämö.

AKTIIVINEN MUSIIKKIHARRASTUS YLLÄPITÄÄ KOGNITIIVISIA TAITOJA

Muistisairauden hoidossa musiikkia voidaan käyttää monessa eri muodossa. Kyse voi olla musiikin kuuntelusta tai muusta aktiivisesta harrastamisesta. Olennaista on kuitenkin pitää musiikki osana arjen tukemista.

“Kuntoutujien kannalta on tärkeää löytää tapoja tuoda musiikki osaksi päivittäistä hoitoa”, summaa Särkämö.

“Jokaisen kohdalla tulisi löytää sellainen yksilöity lähestymistapa musiikkiin. Löytää kappaleita, jotka erityisesti auttavat potilasta tai vaikuttavat mielialaan piristävästi tai rauhoittavat. Näitä sitten käytettäisiin suunnitellusti hoidon yhteydessä lyhyissä pätkissä pitkin päivää.”

On aina tehokkaampaa, jos musiikki saadaan osaksi hoitoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa diagnoosin jälkeen. Tällöin kyse on usein vielä lievästä sairaudesta tai lievästä kognitiivisesta heikentymisestä. Juuri kognitiivisesta näkökulmasta aktiivinen musiikin harrastaminen, kuten laulaminen tai soittaminen, on hyödyllistä. Muistisairaiden osalta näyttäisi, että aktiiviset musiikkiharrastukset ovat yhteydessä parempaan kognitiiviseen vaikuttavuuteen.

“Musiikki on aivoille lupaava virike. Se ei missään nimessä ole ihmelääke, jolla voidaan kuvitella olevan pysyviä vaikutuksia muistisairaan elämään. Kyse on enemmänkin siitä, että musiikkia käytetään säännöllisenä osana hoitoa tai kuntoutusta”, muistuttaa Särkämö.

Muistisairauden edetessä pidemmälle puhutaan jo keskivaikeasta tai vaikeasta Alzheimerista. Tällöin musiikin harrastamisesta tai musiikkiterapiasta saadut hyödyt ovat jo paljon pienempiä.

MUSIIKIN VOIMA KÄYTTÖÖN HILDA-SOVELLUKSELLA

Särkämö haluaa edelleen nostaa esille potilaalle räätälöidyn hoidon ja erityisesti sen säännöllisyyden tärkeyden. Jokaiseen tulee suhtautua yksilönä, jolla on oma musiikkimakunsa.

“Muistisairaalle tärkeää musiikkia tulisi kuunnella lyhyissä pätkissä pitkin päivää, vaikka 10 tai 15 minuuttia kerrallaan. Hilda-sovelluksella tämä on mahdollista”, pohtii Särkämö.

Ikääntyneille kehitetty sovellus aktivoi muistia ja vie käyttäjänsä kustomoidulle musiikkimatkalle nuoruuteen herätellen muistoja myös kuvien keinoin.

“Hilda on kaiken kaikkiaan hienosti toteutettu ja hyödyllinen käytössä. Sovelluksen konsepti on toimiva, kun musiikkimatkan kanssa edetään kronologisesti: lähdetään nuoruusvuosista ja edetään musiikin ja valokuvien kautta läpi muistojen.”

Särkämö näkee yksittäisen sovelluksen kohdalla myös haasteita, kuten materiaalin kattavuuden. Musiikkimateriaalin tulisikin olla mahdollisimman laaja-alaista, jotta musiikin voiman ja vaikutuksen hyödyt voidaan todella nähdä.

“Meillä kaikilla on yksilöllinen musiikkimaku, yksilölliset musiikkimuistot ja -kokemukset. Tämä on ratkaisevin tekijä myös muistisairaiden kohdalla”, päättää Särkämö.

Tutkimusten mukaan musiikki vaikuttaa laaja-alaisesti lähes kaikkiin aivojen alueisiin edesauttaen muistin toimintaa. Musiikki elvyttää muistitoimintoja, aktivoi kognitiivista toimintakykyä, parantaa motoriikkaa, kohottaa mielialaa sekä vähentää masentuneisuutta, rauhattomuutta ja sekavuutta.

‍